Aloita ilmainen treenipäiväkirjasi jo tänään!

Voit kirjoittaa niin usein kuin haluat, lisätä kirjoituksiisi kuvia ja videoita, pitää tilastoja esimerkiksi painon kehityksestä ja
kommentoida nimimerkillä muiden kirjoituksia. Rekisteröidy nyt!

   esme

esme
Kategoria:

Kirjautunut viimeksi
09.07.2014 20:34

Nimi:
Essi Sarja

Sukupuoli:
Nainen

Asuinpaikkakunta:
Jyväskylä

Blogia luettu:
149459 kertaa

 Sivu 1/10 

11.07.2014 Klo. 09:33

Seikkailijan päiväkirja

Stepi Sundbergin kuva ja oikealla team Submarine Esme, Marika, Kata, heikki ja Joonan vihreät hihat ja Sippe on meripelastustehtävissä

Kesä on mennyt vauhdikkaasti EM- kisojen jälkeen. Olen nauttinut treenaamisesta täysin rinnoin ja nyt viimeiset pari viikkoa olen osannut nauttia “offi” elämisestäkin samalla intensiteetillä.

Aamulenkit on nyt hetkeksi jätetty pois ja ihme kyllä en ole niitä osannut edes kaivata. Eli treenien määrää on vähennetty ja syömisen määrää lisätty. Sellaiset kahdeksan viikkoa olen nyt kasvattanut komeaa ruhoani ja kisoista on nyt saatu lisää massaa sellainen kymppi kiloa. Olisi kivaa kertoa, että se on tullut lihaksena esteettisesti joka puolelle kehoa, mutta minun tapauksessani +5kg löytyy molemmin puolin hymyä. Kunnon posket on hyvän offilaisen merkki! ;)

Massakeskipiste määrää ländäämisen.. Nimim. hampailla vastaan alastulo

Aamulenkittömyys ei kuitenkaan pidä minua pitkään sängyssä vaan olen heittänyt itselleni leikkimuotoisen haasteen herätä lokakuuhun asti viideltä ja olen käynyt järvessä virkistymässä. Toukokuusta aina juhannukselle vesi olikin todella virkistävää, noin +14 asteista. Nyt heinäkuun puolella järvivesi taitaa olla jo yli 20 asteista, joten se siitä virkistäytymisestä. :D

Oli siis keksittävä taas jotain uutta piristystä. Haluaisin heti alkuun hehkuttaa, kuinka onnekas olenkaan, kun ympärilläni on niin upeita (hulluja) ihmisiä; Kata, Marika, Joona, Sirpa ja Heikki ja muut Hullunpolkijat!

Tossa peesissä jo melkein pysyin.

Tarina meni näin; Ylläksen Jounin kaupan toimari Sampo Kaulanen nakkasi facebookkiin itsestään maskuliinisen kuvan trikoisiin sonnustautuneena. Tuhat tykkäystä ja hän polkisi pyörällä Norjaan. Tykkäyksiä tuli yli 50 000. Niinpä tempauksesta pääätettiin tehdä tapahtuma. Ja meitä hulluja löytyi aina Keski-Suomesta asti.

Torstaina 3.7 startattiin Ylläkseltä Jounin kaupan pihasta kolmenkymmenen polkijan voimin. Suunta oli Hettaan, mutta itse kävin tässä välissä tsekkaamassa Levin. (Päätyen joka tapauksessa myöhemmin illalla Hettaan, kun saattin Esme oikealle reitille. Oma seikkailuni tuotti extra 60 kilometriä)

Ensi kerralla mukaan sellanen pyörä, jossa on kääntyvä ohjaustanko vakiona..

Hettassa yövyttiin ja aamulla polku johti Norjan puolelle Kautokeinoon. Parasta antia tällä välillä oli, kun poljin jossain matkan varrella kolmen miehen porukan ohi. Ohi mankeloidessani joku heistä kysyi “Mihkäs sä nyt oot matkalla?”. Huhu Levin seikkailustani oli kiirinyt jo muiden polkijoiden korviin.

Löysin kuin löysinkin Kautokeinoon ja kerrottakoon nyt niillekin, jotka eivät ole Pohjois-Norjassa käyneet, että se on kerrassaan upean näköistä seutua!

Niin nuiva polkija, että Kautojokikin kuivaa ympäriltä.. (Reissun uintikerta 4/14)

Kolmas ja viimeinen polkupäivä oli noin 130 kilometriä Kautokeinosta Altaan ja tämä päivä oli ennakko-odotuksia vastaan kaikkein helpoin. En kylliksi voi ylistää niitä maisemia, mitä tällä välillä tallensin verkkokalvoilleni noin 150 kilometrin tuntivauhdissa.. :D

Mankeli liikkui kevyesti rullaten ja lähinnä maisemia ihaillen ja alamäkeen kurvaillen.

Illalla  Norjan merenrantakaupungissa Altassa kävimme vielä saamassa Jäämerikasteen koko Hullunpolkija kokoonpanon voimin. +7-10 astetta olisi oma arvioni veden lämpötilaksi tällä kehooni integroidulla lämpoastemittarilla mitattuna.

Altassa pakattiin fillarit asuntoautoon ja lähdettiin “yötä” vasten ajamaan rannikkoa. Aurinkohan meille paistoi korkealta taivaalla koko tämän niin kutsutun yön ajan. Mieletöntä!

Yhteenveto reissusta tiivistyy pariin sanaan; Hullun hauskaa!!

Nyt palattu myös henkisesti kotipuoleen, vaikka välillä mielessäni haahuilen siellä Norjan vuorimaisemissa. Offia eletty myös tähän väliin tarpeeksi, sillä maanantaina päästään alottamaan kisadieettiä! Jos oikein laskin, kisoihin on 13 viikkoa. Nam nam!! ;)

Tuolla vielä lisää kuvia retkestä!

(Muokattu 11.07.2014 Klo. 10:45)

Ei kommentteja

23.05.2014 Klo. 01:27

Santa Susanna 2014

Kevään Fitness Classicien voittajana sain lunastaa paikkani Em -kisajoukkueessa ja tämä tarina kertoo siitä. :)

Viime viikko oli yksi elämäni tunnekuohuisimpia viikkoja sitten teinivuosien.

Maanantai ja tiistai meni matkaa valmistellessa, hypoxiviimeistelyissä ja tankkausruokien kokkaamisessa. Pakkasin mukaani kaikki tarpeelliset kimallebikineistä aina kisakorkkareihin asti, mutta kaikki mikä suinkin mahdollista jäi pois siitä syystä että mukanani oli n. 5-7 kiloa ruokaa. 30 annosta omiin minigrip pusseihin pakattuja jäädytettyjä kanasatseja. Kieltämättä tiistaina pusseja pakkaillessani mietin, tekevätkö kaikki 50 Suomen Em joukkuelaista samaa hommaa nyt  ja onko tässä mitään järkeä. Vastaukset kysymyksiin; eivät kaikki, mutta kannatti. Keskiviikosta aina sunnuntai iltaan asti söin pelkästään omia ruokiani ja viimeistelyt siltä osin menivät nappiin. Kroppa toimi suunnitelmien mukaan ja valmiiksi pakatut ruoat oli superhelppo nauttia kellontarkasti käytännössä missä vain. Matkustaessa eväiden ennakkosuunnittelu on äärihyödyllistä.

Saapumisen jälkeen ensimmäinen toimenpide; hanki 17 litraa vettä vajaan kilometrin päässä sijaitsevasta ruokakaupasta

Keskiviikko iltana saavuimme Santa Susannaan ja meillä naisilla oli pari päivää aikaa viimeistellä kisakuntojamme viikonloppua varten. Hommaa ei hankaloittanut yhtään Body -lehden kuvaukset, jotka olivat perjantaina omalla kohdallani ja toimivat oikeastaan kivana päiväohjelmana ja veivät ajatuksia hetkeksi muualle. Aikaisemmin jännitin kovasti kuvauksia enkä koe sen olevan erityisemmin vahvuuteni, mutta tällä kertaa kuvaustilanne oli rento ihanien kuvaajien Tomi Rehellin ja Tapsa Moisalan kanssa.

Lauantai aamuna ponkaisin kuuden aikaan ylös keho ja mieli täynnä energiaa. Oli kisa-aamu ja kevyen aamukävelyn jälkeen oli totista laittautumista edessä seuraavat monta tuntia. .. Kisavärin levittämistä, sen kuivattelua, tukan kampaamista, meikkaamista.. Onneksi huolto toimi tässäkin asiassa tai hommaan olisi mennyt koko viikonloppu.

Lavan takana bikinien liimaaminen paikalleen ei ollut mitään ihmeellistä.. Sen sijaan se lihan määrä, mitä pienen urheiluhallin bäkkärille voi kerralla mahtua oli ihmeellistä. Pisimmän korren veti kumminkin hämmentämisen asteikolla eräs kilpailija, joka pumppasi maitoa rinnastaan. (?!)

Kilpailusuoritukset menivät osaltani suunnitelmien mukaan ja nappasin finaalipaikan lauantain kattauksesta. Onnesta soikeana palasin hotellille kiitollisena bäkkärillä saumattoman loistavasti toimineesta huoltohommasta, joista vastasivat tehokombo BackPajunenPajulahti.

Tytöt tarkastelivat kriittisesti meitä kilpailijoita ja korjasivat heti, jos kisavärissä,

öljyssä tai jossain muussa sellaisessa oli hiottavaa. Aivan valtavan lämmin ja iso kiitos superhuoltotiimille, joka piti meidän kilpailijoiden päät kylmänä, tietoisina aikatauluista ynnä muusta kisankulusta.

Lauantai iltana olo oli kuin alasimen alle jääneellä, mutta join vettä ja venyttelin, kävin nukkumaan ja toivoin parasta. :D

Sunnuntai aamuna uni loppui tuntia herätystä aikaisemmin ja pomppasin kävelylle viiden pintaan. Kroppa oli edellisen päivän kramppailusta vähän jähmeä, mutta verrytellen ja venytellen siitä tuli ihan käyttökelpoinen finaalitaistoa varten.

Minnan siipien suojasta on hyvä ponkaista areenalle!

Finaalisuoritukset menivät nekin suunnitelmien mukaan, mutta yllättäen jäinkin viidenneksi tässä kisassa. Olin kuulemani palautteen perusteella kuvitellut osaamisentasoni korkeammalle, mutta vähänpä tiesin. Sanomattakin selvää, etten ollut tyytyväinen viidenteen sijaan, koska se ei vastannut sitä mitä lähdin näistä karkeloista hakemaan. Pettyneenä palasin hotelille valmiina huuhtomaan kaikki lihakseni viemäristä hevoon, mutta sen sijaan mökötin käytännössä pelkkää ketsuppia ladatulle ruokalautaselle.

Iltaan mennessä olot alkoivat tasottumaan ja aamuyön kotiinpaluun tienoilla nauroin jo sydämeni kyllyydestä viikonlopun tempauksille. Tällaista on urheilukilpaileminen. Kova ja pitkäjänteinen työ palkitaan, mutta minun hetkeni ei ollut vielä. Joku, tai tarkalleen ottaen neljä muuta mimmiä olivat tehneet vielä enemmän töitä ja olivat minua parempia.

Joten nyt juuri voitte vain kuvitella treenimotivaationi määrää! Syksyn Fitness Expo (viikolla 41), josta karsitaan MM -kisoihin, on hyvin kirkkaana mielessä. 20 viikkoa aikaa rakentaa tätä fysiikkaa isommaksi ja kireämmäksi paketiksi niin ei tarvitse Lahdessa Piia “järkäle” Pajusen rinnalla hävetä. Myös vapaaohjelma saa uutta ilmettä kesän aikana sillä olen pompputuulella.. Temppua kehiin ja rautaromut kolisemaan salilla!

Haluan kiittää lämpimästi Suomen Euroopan mestaruusjoukkueen johtoa, urheilijoita, huoltajia, valmentajia ja kannustajia. Yhdessä teemme tätä hommaa ja kaikki ovat äärimmäisen tärkeitä linkkejä, jotta yksi ihminen pääsee lavalla parhaimpaan suoritukseensa. Oli ilo ja kunnia olla mukana näin hienossa ja hyvin organisoidussa urheilutapahtumassa! Kiitos!

Piian blogista voi käydä lueskelemassa myös huoltajan näkökulmasta tätä reissua!

(Muokattu 23.05.2014 Klo. 23:17)

Ei kommentteja

03.05.2014 Klo. 21:35

Balilta kotiuduttu!

Varjossa jäähtymässä :)

Kuinka onnistuu yltiöpäisestä bailukulttuuristaan tunnettu Bali muuntautumaan Esmelle täydelliseksi treenileirikohteeksi? No, minäpä kerron.

Matka oli suunniteltu jo loppu kesästä 2013 ennen kuin asetin itselleni Fitness Classic haasteen. Reissusuunnitelmassa aioin pysyä siitäkin huolimatta, että helmikuun tienoilla sain tietää että Em-kilpailut ovat kuukausi Classicien jälkeen. Kaunis ajatus mielessäni alun perin oli lähteä kisojen jälkeen saarelle surffaamaan ja sukeltamaan ja ehkä hieman tarkastella yöelämästään mainetta kantavan Kutan rannan menomestoja.

Loman parhaat bileet käytiin 05:45-09:00 Hammerheadissa juoksumaton ja prässin välissä!

Tiedän, että tämä ei kuulosta kovinkaan kunnianhimoiselta, mutta tiesin jo ennen Fitness Classic kisaviikonloppua, että kaikki tulee menemään hyvin. Tiesin sen siksi, että olin päättänyt niin. Ajatus oli seuraavanlainen, jos kutsua Em-kisoihin ei tule toteutan alkuperäisen suunnitelman ja otan erilaisista vesiurheiuista kaiken ilon irti. Jos voitan, lähden reissuun, mutta keskitän voimat sali- ja vaparitreeniin.

Vapaaohjelmatreeniä olosuhteiden armoilla ;)

Onneksi voitin ja sain paikan Em-joukkueessa, koska olen nyt todistanut itselleni sen että tekosyitä on mahdottoman helppo keksiä itselleen. Ja helpoin on huijata juuri itseään. Kuinka monta kertaa jouduinkaan vastaamaan kysymykseen, mitenkäs syömiset ja dieetti lomalla.. “ethän sä nyt voi lähteä, miten sun dieetin käy.. yms.. ” Aloin jo hieman itsekin epäillä onnistuisinko.

Nyt jälkeenpäin minua naurattaa moinen ajatus, koska niin vahvalla motivaatiobuustilla kuin reissuun lähdinkin, ei hommaa voinut muuta kuin viedä kotiin! Em-kisat olivat ensimmäinen asia joka aamu mielessäni.

Kaikenlaisia nappuloita ja muita herrrrrrkkuja! :P

Kyllä tämä minusta näyttää ihan aamupalalta!

Ensimmäisen lomapäiväni käytin siihen, että metsästin hyvän salin. Se löytyi paikallisoppaani avulla suhteellisen helposti ja sitten piti vain enää löytää hyvä ruokakauppa, josta saan vihanneksia kananmunia ja palvelutiskistä kanaa. Kaikki sujui niin helposti, että olin aivan haltioissani ensimmäisen lomapäivän iltana. Olin äärimmäisen energinen ja valmis puskemaan kolme viikkoa aivan treenin ehdoilla. Ja niin tein.

Toki asiaan kuuluva lepokin oli huomioitu intensiivisellä Balin keskitysleirillä.. Todella rankkaa olikin niin kuin kuvasta näkyy.. :D:D

Majoituspaikassani oli herttainen pikku retkikeitin, jolla valmistin päivän ruoat valmiiksi ja pakkasin huolellisesti minigrippeihin jotka oli helppo ottaa mukaan rannalle ja muihin seikkailuihin.

Paras palkintoni loman jälkeen kotiin päästyäni oli valmentajani kuntokuvista saamani palaute; Näyttää paremmalta kuin lavalla! Eli kolme viikkoa Balilla ja olen edistynyt kuntoni kanssa, olisitteko voineet kuvitella?

Levitetään siivet ja korkeaan lentoon vain!

Eniten jännitin lentomatkaa kotiinpäin, kuinka selviän jäisten kanaminigrip pussieni kanssa turvatarkastuksesta läpi. Ei ongelmaa. Omat eväät niin kauan, kun ne eivät ole nestettä menee tarkastuksesta läpi eikä tarvitse nälkäänsä syödä lentokonegourmeeta. Taidanpa jatkossakin pakata omat eväät lennolle olin kisavaliolla tai en… (tosin tarkoittanee ensi kerralla kahdeksaa toblerone pötköä ja salmiakkieläimiä :D)

Nyt ensimmäinen aamulenkki vedetty koti Suomessa loman jälkeen. Oli ihanaa juosta raikkaassa viileässä säässä, mutta kyllä tuossa rannalla paljain jaloin aamun ensi valonsäteiden valossa lenkkeilyssä on jotain taianomaista!

Ei kommentteja

19.04.2014 Klo. 16:22

Lomalainen täällä!

Pian on kisoista jo viikko vierähtänyt! Uskomatonta, miten aika rientää.

Hyppäsin heti sunnuntai yönä lennolle ja maanantai iltana saavuin Denpasariin Balille. Minulla oli vielä iltahetki aikaa herkutella ravintola-annoksilla ystäväni seurassa. Menuuseen kuului maailman parasta tomaattikeittoa, “pahvileipää”, ja papujauhelihamuhennosta. Mainio illallinen onnistuneen viikonlopun jatkoksi ja tiistaina olinkin jo mielissäni palatessani takaisin normaaleihin ruokarutiineihin…

Tai ei niinkään normaaleihin. Syön toki samoja raaka-aineita kanaa ja kanamunia vahvasti edustettuna ostoslistassani, mutta täällä kokkaan retkikeittimellä kypsennettävät ruoat ja salaattihan on näppärä pilkkoa saksilla! :D

Kisavaliolla siis mennään loman yli. Löysin myös aivan huippu salin, missä voin treenata sekä puntit että vaparia. Olin haltioissani, koska kaikki treenien ja syömisten osalta tuntui järjestyvän niin helposti.

Treenien välissä on ihana käydä rentoutumassa rannalla ja pulahtamassa meressä. Pian pääsen harjoittelemaan myös pitkäaikaista haavettani surffaamista!

Oikein ihanaa pääsiäisen aikaa kaikille, jos suklaaherkkuhoukutuksilta meinaa olla vaikea välttyä testailkaa vaikkapa Fastin uusia Pudding makuja! NAM!

Ei kommentteja

15.04.2014 Klo. 18:00

Se oli upeaa!

Kiitos kaikille Kulttuuritalolla Fitness Classiceissa mukana olleille! Ja suurkiitos myös hyvin järjestetyistä kisoista ja tietenkin isoin kiitos upealle Pro Elite Teamille ja Minna Pajulahdelle!

Kuva: Mika Pulkkinen

Sunnuntai 13.4.2014 oli varmasti yksi elämäni ikimuistoisimmista päivistä, kun voitin elämäni ensimmäisissä IFBB fitness kisoissa kultaa.

Valmistelut menivät nappiin niin kuin kaikki lavallakin. Olin oman vapaaohjelmani aikana ja sen jälkeen aivan mielettömässä flowssa ja jopa yllättynyt, miten kaikki vain napsahteli suunnitelmien mukaan ilman.

Tämä tunne, kun uuttera, päämäärätietoinen työ palkitaan ja vielä sillä kirkkaimmalla, on sanoinkuvaamattoman tyydyttävä. Tosin kehitys ei pääty tähän, sillä nyt olen kolme viikkoa lomalla töistä ja treenaan kohti kovempaa fysiikkaa ja lennokkaampaa vaparia. EM-kilpailut odottavat kuukauden päästä ja siellä Feenikslinnun siivet levitetään korkeaan lentoon!

Kuva: Mika Pulkkinen

(Muokattu 15.04.2014 Klo. 18:03)

2 kommenttia

30.01.2014 Klo. 10:55

Sydämen tie

Shindo on suomennettuna sydämen tie, mutta vapaasti käännettynä se voisi olla myös “kuuntele itseäsi”.

Olen pitkään jo puhunut vaihtelevan harjoittelun puolesta ja hoin sitä päässäni kuin mantraa. Hetken omia rutiineja mietittyäni tajusin, että toistan jatkuvasti samoja asioita varsinaisesti tiedostamatta edes asiaa.

Nyt on eri ääni kellotapulissa ja olen avoin kaikenlaisille uusille kokemuksille. Olen ollut sitä mieltä, että treeni ei ole treeni jos ei vuodata litraa hikeä sen aikana tai joka paikkaa kolota jumpan jälkeen.

Kehonhuolto on ollut kaunis ajatus mielessäni, mutta jos totta puhutaan olen laiminlyönyt sitä aika tavalla. Nyt vihdoinkin otin härkää sarvista ja olen aloittanut Shindoamisen!

Shindo tunti on ryhmärentoutusharjoitus venyttelyn avulla. Olin ensimmäisen Shindotunnin jälkeen aivan haltioissani! Oloni oli rauhallinen, rentoutunut, elastinen.. Olisin voinut nykäistä itseni vaikka solmuun tunnin jälkeen. Lihaskireydet hellittivät ja mielikin oli tyyni.

Tätä minä tarvitsen lisää! Kovasykkeinen ja intensiivinen treeni on se, joka muokkaa lihaksia mutta vastapainoksi se tarvitsee kehon- ja mielenhuoltoa. Olenpa onnekas, että sain ahaa- elämyksen kehonhuollosta nyt enkä sitten kun olen rikki.

Ihanaa kevättalven aikaa kaikille lukijoille, huolehtikaa itsestänne ja läheisistänne! Jyväskyläläiset hoi! Shindoa voi harrastaa Schaumannin linnassa tiistaisin klo17:00, ilmottautumiset helena.ratinen(ät)gmail.com.

1 kommentti

19.01.2014 Klo. 14:38

Jos palelee, niin kyykkää!

Talvi tuli pakkaskeleineen, mutta onneksi hätä ei ole tämän näköinen! Minulla on aseet vilunväristyksia ja kylmää vastaan! Jos palelee, ei kannata jäädä paikoilleen. Pelkkä suun aukominen ei auta. Yritin toki puhua lämpimiksenikin, mutta olen huomannut että kyykkääminen on tehokkaampaa!

Sain vihdoinkin hankittua painonnostokengät ja voi pojat! Se oli rakkautta ensi kyykkäämisellä!! Olin niin innoissani uusista kengistäni, että keksin uuden liikkeen; pistoolikyykky Y-vaaka-asennossa.

Paras kenkähankinta vuosiin!!

Treeni siis kulkee ja elämä on onnellista! Lisäksi hauskaa on riittänyt Tampereen reissujen myötä. Viikko sitten osallistuin Skandaalin uuden musiikkivideon kuvauksiin. Päivä vierähti supernopeasti ja oli ihanaa nähdä pitkästä aikaa Koiviston Nannaa, joka tuli tutuksi fitnessmallikilpailun myötä. Hän on ehdottomasti yksi positiivisimmista ja valoisimmista persoonista, joihin olen fitnessmaailmassa saanut tutustua.

Esme, Melina, Monika, Pajulahti, Joonas, Nanna, Piia ja Suvi

Uskalsin Bullfarmille punaisessa paidassa.. ;)

Tänne ei farmin härät yltä! :D

Kuluneen viikonlopun aikana käväisin taas Tampereella ja treenasimme Minnan kanssa tulevaa vapaaohjelmaani. Minusta juuri vaparin valmistaminen ja akrobatian treenaaminen tekee fitnessistä motivoivaa. Punttisalitreeni on kivaa, mutta kaikkein eniten nautin temppuilusta ja uusien liikkeiden oppimisesta. Minusta on myös tärkeää pyrkiä säilyttämään notkeus, jonka voimisteluharrastukseni myötä olen saanut. Salitreeni kangistuttaa, jos en aktiivisesti venyttele.

Kävin kuluneen viikon aikana Shindo tunnilla ja se oli aivan supermahtavaa! Tunnin jälkeen tunsin kaiken stressin kadonneen kehostani ja olo oli vetreä kuin kumiukolla! Kerron Shindosta ja sen terveysvaikutuksista lisää seuraavassa postauksessani!

Nautikaa talvesta, lumi ja kirkkaankuulaat pakkaspäivät ovat vain hetkisen luonamme! Ilo irti tennarin alla narskuvasta valkeasta matosta ja kaverille lumipesut! ;)

1 kommentti

05.11.2013 Klo. 18:08

Joukolla yksilön kehittämistä, ProEliteTeam

Ensimmäinen tiimitapaaminen ProEliteTeamin kanssa takana ja tämän motivaation ja innostuksen määrää en osaa tarpeeksi kuvailla. Tiimi on täynnä toinen toistaan mahtavampia persoonia ja meitä kaikkia yhdistää palava halu treenata kovaa ja kehittyä.

Olen aina ollut enemmän yksilöurheilija kuin mitään muuta. Ryhmässä treenaaminen on kuitenkin sata kertaa hauskempaa, käytännöllisempää ja motivoivampaa. Yksilön kehittyminen potkii muitakin tiimiläisiä parempiin suorituksiin!

Lauantaina treenattiin Bullfarmilla Tampereella Jani Ihalaisen komennolla. Iso kiitos Janille penkkipunnerruksen ja maastavedon tekniikkaan perehdyttämisestä!

Ilmassa olikin suuren urheilujuhlan tuntua, kun ennätykset paukkui ja jokainen pääsi kokeilemaan omia rajojaan maksimeilla ladattujen levytankojen kanssa.

Näillä eväillä palattiin takaisin Keski-Suomeen ja raudan kimppuun! Pena ja Mave; kuin löytäisi vanhan ystävän uudelleen! ;)

1 kommentti

 Sivu 1/10 
Sivun yläreunaan